Klassisen voimanoston masters SM-kisasta on nyt reilu pari viikkoa. Kisakrapula alkaa ehkä hieman helpottaa, ehkä. Hyvin  menneen isomman kisan jälkeen on takki aika tyhjä. Tällä kierroksella tosi tyhjä. Sen hetken tavoitteet on saavutettu.
Oikeistaan mitään isompaa ei jäänyt mieleen kaivelemaan. Toki töitä riittää, mutta isommilta flopeilta vältyttiin tällä kertaa. Nuo isommat harmitukset on sellaisia, jotka laittavat mielen nopeammin ruotuun.
Tällä erää lähinnä miettii miten sen sai tehtyä ja mistä draivi päälle kohti isompia tuloksia.
No, hissuksiin..

Näillä tuloksilla ei ollut vielä tarkoitus haaveilla ulkomaanreissuista. Kisan jälkeen nettiin tuli kuitenkin haku maaliskuiseen klassisen masters voimanoston EM-kisaan Unkariin, ja sinnehän sitä sitten haku vetämään aiemmista ajatuksista huolimatta. Valintatietoja odotellessa..

Mutta itse kisapäivään.
Edellinen masters SM oli tammikuussa -17, eli aikaa sitten. Kisakalenterin muutoksesta johtuen taukoa tuli melkein kaksi vuotta. Tuo kisa meni surkeasti, ja silloin jo takaraivoon tuli ajatus parantaa siitä, ja kunnolla seuraavaan kertaan.

Artikkelin kuvat; Kisakuvat Kari Paukola, palkintokuvat; Markku Savolainen, Muut Jani Setälä

Pornaisiin startattiin aamupäivällä, koska oma vuoro oli vasta iltapäivästä. Sananmukaisesti nälkäisenä, sillä meikäläisen painonpudotus on  mitä on. Aina ylipaino ennen kisaa..

 
Kisapaikka jälleen oikein mukava ja tunnelma mainio.
Vaikka fiilis oli ollut tosi hyvä ennen kisaa, jotenkin se kisapaikalla aina lähtee lapasesta jännityksen ja epätoivon suuntaan 😛 Treenit oli menneet hyvin monenlaisesta muusta kiireestä ja stressistä huolimatta. Niin hyvin, että itsekin ihmetteli välillä. Mutta omaa vuoroa odotellessa ehti stressata taas 😛 Onneksi Jani jaksaa kannustaa ja pitää hermoilijan kurissa.

Puntari näytti tälle päivää lukemaa 70,98kg, eli vallan hyvä.

Eka kyykky on aina kisan kamalin, sitten vähän helpottaa.
Alkuun siis helpoksi arvioitu 115kg. Siitä tuli yksi punainen, ei mitään tietoa miksi. Syvyys piti kyllä olla kohdilla. Ehkä hermoillessa se ei sitten sitä ollut. Tangon kyytiin ottaminen meni vähän sähläämiseksi. Kisoissa teline on ihan erilainen kun kotisalilla, eikä sitä saa samanlailla hinkattua selkään, mikä on tullut tavaksi treeneissä. Hyväksytty nosto kuitenkin. Ja jatkoon pyrin vaan hukkaamaan mielestä erilaisen lähdön.
Seuraavat 125 kg ja 130kg onnistuneesti kolmella valkoisella.

Videot SVNL kisastreamistä kopioitu

Penkin alkuun 80kg, toiselle 85kg ja viimeiselle 87,5kg. Näistä viimeinen oli ainoa nosto, mistä olin hieman epävarma miten kisassa käy. Liika varmuus ei ole hyvästä, mutta kisaan valmistautuessa fiilis vaan oli tällä kertaa käsittämättömän hyvä.
Viimeinen penkkikin tuli ylös, joskin yhdellä punaisella. Sen koitin pitää tarkkaan mielessä, että hylkyä ei ainakaan varaslähdöllä oteta, kuten kävi Viitasaarella kolme viikkoa aiemmin..

Näiden kisojen osalta täytyy sanoa, että jostain syystä tuli kuulutuksia kuunneltua tavallista enempi. Yleensä pyrin pitämään korvat kiinni. Kuuluttaja oli Juho Kangasniemi. Kiitokset hänelle kannustavasta kuulutuksesta, osui kyllä kohteeseen!

Maven aloitukseen laitettiin 145kg, jonka piti olla helppo. Jostain syystä eka kisamave kuitenkin aina painaa. Niin vähän tälläkin kertaa, mutta isompaa kohti!
155kg nousi kuten piti, samoin 160kg.

Näin ollen omat enkat tuli tehdyksi joka lajiin ja myös reilu korotus yhteistulokseen. Tämä oli tavoite ja toive, mutta eihän sitä koskaan voi tietää.
Kyykky +5kg, penkki +2,5kg, mave +5kg, YT + 15kg. Sijoitus -72 sarjassa 1.

Yllätyksenä olin myös M40 sarjan kaikkien painoluokkien kolmas Wilks pisteissä.

Näin tuli kisa käytyä yhdeksällä nostolla ja kaikki hyväksyttyjä. Ei ole sattunut ennen moista. Ja mukana ensimmäinen Suomen voimanostoliiton voimanostokisan SM kulta. Haaveiltu tavoite.

Iso kiitos kaikille kannustajille, LVK-teamille & Markku Savolaiselle & Kari Paukolalle upeista kisakuvista, sekä yhteistyökumppaneille, jotka tämänkin reissun osaltaan mahdollistivat! Kiitos kisajärjestäjille!
Tärkein tuki reissussa on aina Jani <3 jonka kanssa suunnitellaan kisaa, treenataan, ynnä Jani on se joka kuuntelee kärsivällisesti mun kiukuttelut ja epävarmuuden hetket. Kiitos <3