Elokuisen toistovoimapunnerruskisan myötä tuli “pääsylippu” myös lajin SM-kisoihin Lahteen.
Ei tuota nyt sitten perinteisesti niin kauaa tarvinut miettiä, eli ilmoittautuen kisaan mukaan.
Tiedossa oli jo siinä kohtaa että ilman huoltajaa reissataan taas koskapa Jani oli jo ehtinyt ilmoittautua MPKn hommiin. Noo, kerrankos sitä yksin selviydytään 😉 

Päätin että kisaan lähdetään hitusen kevyempänä kuin Punkalaitumelle ja tähtäimessä ylittää sen hetkinen SE joka oli 28 toistoa. Tosin 50 kilolla tehtynä kun itse aioin nyt nostaa 47,5kglla. Eli tavoitetta sitä myöten ylemmäksi ja odottelin kisassa tulevaksi hitusen yli 30 toistoa.

Valmistautuminen oli toistoa toiston perään. (Jälkikäteen tuli huomattua ettei se tehnyt hyvää päälajille välttämättä..). Toista viikkoa ennen kisaa se sitten tuli eli syysflunssa. Vielä torstai ennen kisavkloppua meni hyvin tehokkaasti yskiessä ja fiilis alkoi olla aika hukassa.
Perhepiiriin pukkasi pari ikävää tapahtumaa myös ja soppa alkoi olla aika huonossa jamassa.
Reissuun lähdettiin kumminkin kun ilmoittauduttu oli, tulee sitten mitä tulee.

Kisa ja punnitus olivat vasta iltapäivästä eli nälkää siinä sitten sai aamusesta nähdä ettei vaaka pomppaa turhan ylös.
Tämä oli eka kerta Lahden NFE messuilla ja olisihan siellä ollut nähtävää.
Okei yliruskettuneet silikonit ei ole mun juttu, mutta olisihan sitä silti ollut hauska vähän katsella messutarjouksia ja julkimoita, mutta veto oli aikalailla pois. Eli keskityin hyvin pitkästi vaan kuluttamaan aikaa ennen puntaria.
Yksi fanikuva jäi sentään matkaan kun käytävällä bongasin Makwanin 😉

Loppupeleissä puntari hulahti hieman liikaakin sitten jo ja painoa oli mittarissa 70,35kg. Puntarin päälle sopivasti evästä ja sitten odottelemaan itse kisaa.

Sarjat nostettiin painoluokan rankingjärjestyksessä eli nostin toiseksi viimeisenä.
Tasapaino penkillä pysyi nyt hyvin, tai no paremmin kuin Punkalaitumella, mutta kylläpä se väsy sieltä vaan yllätti taas.
Punnerrus nro 28 oli jo tosi tiukka. Tässä kohtaa ei enää osannut edes ajatella mitään ennätyksiä vaan mielessä pakotti vaan “ei tule 30 toistoa” (Aika paljon muuten ehtii ajatella noiden toistojen aikana, liikaakin..).
nro 29 nousi jotenkuten vielä ylös mutta jäi lukittumatta suorille käsille ja homma oli siinä ja päällimmäisenä iso pettymys.
28 hyväksyttyä toistoa ja sillä hetkellä kisan ykkössija eivät suuresti lohduttaneet, sillä oma tavoite, ainakin 30 jäi kauas, samoin SE ja oli hitusen odotettavissa että painoluokan ranking ykkönen pyyhältää vauhdilla ohi.
28 kerrottiin sivuavan SEtä mutta mun mielestä se on aika kaukana siitä, sillä se aiempi on tosiaan tehty 50 kilolla.

Ranking ykkönen Nina hyytyi omalla vuorollaan hämmentävästi jo 19 toiston kohdalla ja pienen hiljaisuuden jälkeen todettiin kuuluttajan toimesta että nostaja saa uuden yrityksen koskapa tanko oli lastattu väärin. Kyydissä oli 5 kiloa liikaa ja siinä läksi kyllä loppukin fiilis meikäläisen kisasta. Jos mun 28 tässä kohdin voittaisi ei se ole aito voitto, sillä suoritukset eivät ole enää tasa-arvoiset ollenkaan. Ninan laittaessa kertaalleen peliin jo kaikki ja sitten yritys meneekin uusiksi. Eli ei olisi niin selvyys että voitto kuuluu mulle vaikka se sieltä nyt tulisi.
Ninan toinen kierros tuotti 24 hyväksyttyä toistoa ja ykköspalli kirjattiin sitten meikäläiselle. Mutta ei voi sanoa että olisi tuntunut lainkaan voitolta sillä kilpailu ei ollut reilu meistä kilpailijoista johtumattomasta syystä, ja omat tavoitteet jäi saamatta. Harmitti kovasti ja pahoillani olin kovasti Ninankin puolesta.

Kisan jälkeen oli ekan kerran ADT testi ihan siinä näppäimillä sillä testaajat hyörivät ahkerasti kisaajien ympärillä ja nappasivat useamman kilpailijan testiin.
Olisin osaltani toivonut testiin pääsyä, sillä hitusen välistä kyllästyttää kummalliset douppiheitot ja vitsailut, lähinnä sellaisten henkilöiden taholta jotka eivät itse treenaa muuta kuin suunsoittoa. Jos mun tulokset vaatisi muutakin kuin kaurapuuroa, niin se olisi jo melko säälittävää se.
Toki myös olen kauhistunut siitä että kun se eka testi napsahtaa, niin meikäläisen ujopissaa muuten odotellaan sitten aika kauan.. Mä kun en ole ikinään harrastanut edes sellasta tyttöjen suosimaa kimppavessailua 😛
Bingo ei nyt osunut kohdalle sitten kuitenkaan.

Tästä matka jatkuu SVNL kisoihin. Ensin tekemään tulos, jotta päästään sielläkin SM kisailemaan ja joulukuussa sitten toivottavasti ohjelmassa SVNL klassiset penkki SM-kisat 🙂