Muutamien sattumusten kautta päädyin osallistumaan elämäni ensimmäisiin varustevoimanostokisoihin. Korona poisti SM-kisan tulosrajat ja ylipäänsä tulosvaatimuksen, kisat järjesti Suomen voimanostoliiton kanssa uusi kotiseurani Team LIKE ry, ja kisat olivat suht lähellä. Joten miksikäs ei..

Vähän “penkin alle” menneen Klassisen masters SM voimanoston jälkeen oli myös kuitenkin tavallaan mukava päästä aika pian uudelleen lavalle.
Kisojen väli treenailtiin melko erilailla kuin ennen, ja halusin myös päästä testaamaan toimiiko homma niin. Ja tuntuihan tuo toimivan ainakin tällä erää. Joten jatketaan toistaiseksi uudella konseptilla 🙂

Varustevoimanoston “lisäosia”, siis niitä varusteita mulla ei sitten oikeastaan ollutkaan. Tuo puoli on ollut hyvin pitkästi kokeilematta, eikä ole sinänsä kiinnostanut.
Paita tuli hommattua pari vuotta sitten uteliaisuudesta. Mutta koska pukeminen ei oikein sujunut, jäi homma pariin surkeaan kokeiluun.

Nyt oli aika kaivaa paita ulos kaapista 😀

Siinä se paita sitten opettelee nostamaan..

Neljä treeniä ehdittiin paitaa kokeilla ennen kisaa, parilla kertaa saatiin osaavampaa neuvoa, ja olihan siitä suuresti apuja.  Mutta toki ihmeitä ei tällä treenillä voinut odotella.

Kyykkypuvun mulle sopiva koko oli tietenkin loppu maahantuojalta, ja pari käytettyä mitä sain käsiini, eivät olleet sopivia. Joten niiden kanssa touhuaminen jäi hamaan tulevaisuuteen, ja kyykky ja mave oli tehtävä perinteisesti ilman tukevia varusteita. Tämä on toki sallittua, mutta ei ihan tarkoitus. Mutta näin nyt tällä kertaa.

Aikaisin aamusta kisapaikka LIKElle Hämeenlinnaan. Sarja tällä kertaa IPFn uusi painoluokka -69kg. Kisapuntari näytti lukemaa 65,68kg

Kyykyn lämmittely sujui hyvin. Pienestä osallistujamäärästä ja pienistä ryhmistä johtuen tilaa oli ja toki LIKEllä oli mainiot lämmittelymahdollisuudet kaikkineen.

Kyykyn aloitukseen vain 110kg, tokalle 120kg ja viimeiselle 127,5kg, mikä oli 2,5kg enemmän kuin hitusen tuskaisen hidas 125 kilon suoriutuminen masters SMissä marraskuulla. Kaikki kyykyt kolmella valkoisella puhtaasti, joten fiilis oli mainio.
Tällä kertaa oli se päivä, kun tanko ei painanut “mitään”, joten mikäs siinä nostellessa. Hitunen jäi varaakin, mutta itselle oli pääasia saada hyvät suoritukset ja mielellään hieman enemmän kuin marraskuussa.

Seuraavaksi sitten sitä paitaa riipimään päälle. Tällä kokemuksella se ei mene nappiin, mutta meni niin hyvin kuin osattiin.

Tunsin, ettei paita ollut niin hyvin kuin se jossain harjoituksessa oli, eikä sitä osattu korjailla. Jani huoltajana teki kyllä jälleen parhaansa, ja hoiti homman kotiin täydellisesti näissä olosuhteissa.

Eka penkki 85kg, toka 92,5kg. Nämä kolmella valkoisella, mutta tunsin kyllä, että kovin paljoa ei voi tällä erää painoa lisätä. Toki nuo ovat painoja, mitkä pitäisi saada ilman paidankin apuja. Tällä erää raakapenkkikunto ei kuitenkaan sillä tasolla ole.

Yhtäkaikki, kun ei mitään hävittävää ollut, pitihän se satanen päästä kokeilemaan, vaikkakin sitten sen paidan kanssa tällä kertaa. Toki tiesin, että onnistunut suoritus vaatii jo melkoista tuuria.
Tanko ei lähtenyt laisinkaan sillä vauhdilla rinnasta, mitä olisi pitänyt, jotta se olisi ylös asti jaksanut. Takapuolikin vissiin irtosi jo penkistä. Joten yritys kaatui matkalle. Mutta onpahan tavoitetta seuraaviin kertoihin 🙂

Varusteista tahtoo jäädä noita taistelujälkiä 😛 Siinä tämänkertaisia..

Maven lämmittely sujui taas mainiosti, kuten myös kisanostot. 140kg, 150kg ja 155kg ongelmitta ylös. Viimeiseen olisi taas voinut laittaa hitusen enempi, mutta jälleen halusin parannella marraskuun lukemia. Ollaan kuitenkin vielä matkan päässä hlökohtaisista ennätyksistä, ja niitä kohti taaperretaan pikkuhiljaa onnistumisien kautta 🙂

 1/3 varustenostojen jälkeen yt tällä kertaa 375kg. Mikä toki pitäisi saada aikaiseksi ilman mitään varusteitakin. Mutta sitä kohti 🙂

Kisan päätteeksi syliin löytyi salikoira Mave <3

Palkintojenjaosta M40 -69kg sarjan SM kultaa kotiin viemisiksi 🙂

Lämmin kiitos kaikille kisavalmistautumisessa auttaneilla, ja tietenkin Janille. Eipä olisi tämäkään kisa mun kohdalla toteutunut ilman Janin apuja ja tukea ties miten monessa asiassa.
Kiitos myös tämän vuoden yhteistyökumppaneille <3

Kaikkineen oikein onnistunut päivä, hienot kisat upealla salilla ja erinomainen ilmapiiri 😀 Kiitos siitä talkoolaisille ja toimitsijoille!