Kesä etenee siihen malliin että tapetaan aikaa ja lasketaan päiviä koska jalkaa saa edes koukistaa..
Melko tylsää mutta näillä on nyt mentävä.
Monta asiaa on täytynyt soveltaa ihan normielämässäkin koska tönkkö jalka on aika hankala kaveri. Kokeile jos et usko 😉

Autolla ajo suositeltiin jätettävän viikoksi. No kolme viikkoa siinä meni ennenkuin uskalsi rattiin. Tönkön siirto kaasulta jarrulle oli sen verran vaivalloista.
Väliaikaneuvojakin vähän kyselin puhelimitse ja kinttua käskettiin vaan suoristaa. Mutta milläs suoristat kun tiellä on jotain, ja tuntuu että nivel menee sijoiltaan jos vääntää..
Yksi ongelma on ollut nesteen kertyminen. Sitä saatiin hitusen liikenteeseen kylän oman pojan Paavilaisen Jonin käsittelyssä. Jalka tuntui heti paremmalta ja seuraavana aamuna vielä paremmalta. Liikerataa sai hieman lisää ja neste lähti liikkeelle.

Valas maalla..

Salihommelit menee yläkropan tahtiin ja varovaisia kinttujen lähennyksiä ja loitonnuksia ja takapotkuja niin ettei polven kohtaan vahingossakaan tule painetta.

Historillisella Nuutajärven tehtaan salillakin tuli poikettua. Paikan olemassaolosta ei varmaan enää edes moni tiedä.

4 x viikkoon yläkroppaa alkaa vähän tuntua olkapäissä ei niin mukavalla tavalla.
Eräänä aamuna myös heräsin siihen että vasen kyynerpää oli kuuma, kosketusarka ja punainen. Ei mitään tietoa miksi. Kylmää ja tulehduskipulääkettä ja tilanne onneksi rauhottui iltaan.

Itse kohde sitten näyttää tältä tällä erää. Melko kokonaisvaltainen reisilihaksen käyttämättömyys kostautuu todella nopeasti. Ottaen huomioon että toinenkin on kutistunut tässä ohessa. Kuvat kertonee tarinaa siitä miksi voimaharjoittelu on tärkeää..

Ensi viikolle on aika varattuna fysioterapeutille, joka nyt toivottavasti sitten tietää myös voimaharjoittelusta ja osaa oikeasti asiantuntevasti ohjeistaa tästä eteenpäin. Kun se neljän viikon koukistuskieltokin pitäisi nyt sitten olla lusittuna ensi viikolla.
Vähän meinaa jo usko loppua välistä. Myös erilaisten ohjeiden takia ja nuo lausahdukset ”ei nämä aina kestä” ”ja ”kun on tuollanen harrastus” ei oikein mieltä lämmitä.

Mutta mitäpä muuta. Paino ei onneksi ole noussut ihan silmissä. Toki tietää että kyllähän tämä laiskottelu korvaa lihasta läskillä. Eli vaaka ei taaskaan ole koko totuus.
Aamupalaa on nyt testattu vähän uusiksi ja korvailtu hiilaria rasvalla. Tietty niitä hiilareita passaisi muutenkaan sitten mussutella pitkin päivää..
Kananmunasmoothie marjoilla & bullet proof kahvilla starttaillaan päivät tällä erää 😉

Ainakin kesälomaa on pidetty huolella 😛
Jani on nyt joutunut passaamaan ihan huolella. Yksin en olisi selvinnyt monestakaan asiasta. Tällä viikolla on se puoli vähän helpottanut. Onneksi ei tarvi olla yksin <3