Aika on mennyt vaihteeksi taas kuin niillä kuuluisillä siivillä. Vastahan EM-kisa oli, ja kuinka ollakaan, MM-kisoihin on aikaa enää reilu 2 viikkoa. Tästä juurikin kahden viikon päästä pitäisi starttailla kohti Ruotsin laivaa.

Arvoin aikani mennäkkö lentäen vaiko laiva-auto. Kummassakin menee aikansa. Yksin ajelu on tylsää, mutta lentäminenkään ei ole mukavaa. Oma auto paikanpäällä on ihan kiva juttu. Ei tarvitse mietiskellä kuljetuksia hotelli-kisapaikka jne, eikä isommin sitä mitä voi ottaa mukaansa.
Näin tällä kertaa auto vei voiton, ja laatuaikaa oman itsensä kanssa rutkasti tiedossa 😛

Jani joutuu taas valitettavasti jäämään kotiin elikoiden seuraksi. Harmi, sillä kaikki tuki on kisapaikalla eduksi. Mutta näillä mennään tämäkin reissu.
Onneksi taitavava huoltaja löytyy kuitenkin omasta seurasta, LVK-tiimistä 🙂

Treenattu on taas kisojen väliaika parhaan osaamisen mukaan. Kisojen jälkeen sitten mietiskellään taas jotain muuta. Kyykky on jo turhan kauan jumittanut paikallaan, se tarvii jonkun täsmäaseen ainakin.. Kokoajan tässä matkalla oppii, mutta mieli on kärsimätön.

Välillä multa kysytään koska alat treenata niitä kisoja varten, ja eikö tuo ja tuo sun tekeminen nyt sitten ole salitreenistä pois. No ei ole ja kisoihin treenataan koko ajan. Koska salitreeni ensin. Muut sitten. Ja kaikki suunnitellut salitreenit tehdään. Joskus aikataulua on pakko muuttaa, mutta tehdään kuitenkin.
Joskus jonkun voi olla kenties vaikea ymmärtää mun hankalaa kalenteria, ja ettei mulle sovi joku asia. Mutta tämä on mun valinta, mikä menee mulla pääosin kaiken edelle tällä erää.
Ehkä toisinaan hieman liikaakin, ja ruuvia voisi löysätä. Mutta saattaapi sitten löysäilystä tulla tapa. Ehkä. En tiedä, enkä tällä erää kokeile, koska en halua.
Ei niitä tuloksia ainakaan sitten tule, jos ei ole pitkäjänteisyyttä.

Aina välillä mulla on treenissä mukana Polarin mittari. Hauskat käyrät mavetreenistä 😉
Keväällä heitin ruokavaliotakin vähän päälaelleen, ja siksi olen nyt seuraillut aika tarkkaankin kulutusta ja testaillut eri juttua. Kohta tulee täyteen 2 kuukautta ketoosielämää. Saatanpa tuosta kirjoitella oman juttunsa toisella kertaa 🙂
Mutta todettakoon, että ketoruokavaliolla tämäkin kesäherkku on aivan sallittu 🙂 Ei harmita yhtään..

Tässä toukokuulla pääsin myös ekaa kertaa ihan oikeisiin tuomarihommiin. Pari kisaa meni puntarihommissa, nyt mut istutettiin Tammelan Ryskeen kansallisen kisan päätuomarin penkille.
Meinasi kyllä kauhistuttaa, etten vaan mokaa kenenkään nostoa. Mutta omasta mielestä homma menikin sitten melkoisen hyvin. Tuli kyllä todettua, ettei ole helppo osa katsoa eri asioita juuri tuosta näkövinkkelistä, ja päätöksen kanssa ei voi aikailla. Ei ole helppo se tuomarinkaan paikka siis, vaikka usein tuomarit saavat sapiskaa. Sanoisin, että aika usein aiheetta kuitenkin.

Oman seuran treenit pyörii aktiivisti, ja nyt on päästy toiminnallisessa ulos taas. Mikä sen mukavempaa. Helsingborgin jälkeen jos ryhdistäytyisi itsekin taas lekan varteen. Tuossa asiassa olen laiskotellut jo jonkun aikaa, kun ennen tein toiminnallisen treenin samalla kun ohjasin, ja myös kuntopotkunyrkkeilyn. Ei muka jaksa noita. Jospas alkaisi taas jaksamaan 😉

Ajantasaista juttua kisareissusta tulee enempi FB puolelle. Sitä kun on helppo päivittää mistä vaan ja koska vaan. Seurailehan siis siellä mun elämän tähän asti isointa kisaa (jota en ole ehkä vieläkään kokonaan sisäistänyt. Mä menen MM-kisalavalle ihan oikeesti!).
Mukana matkassa meidän upeat yhteistyökumppanit 🙂