Houkutuksia..

*Vuoden 2014 kirjoitukset on tuotu vanhasta blogista joka oli lähinnä omaksi iloksi / muistioksi ja parille kaverille kirjoitettuja juttuja lähinnä ruokavaliosta. Toin niistä osan uuteen Rawviking blogiin vaikka ovatkin ajalta ennen voimanoston ajanlaskua 😀 *

Kyläpaikassa kaffilla nokan eteen kannettiin jos mitä pullaa.

Joillekin ihmisille on mahdotonta käsittää ettei tuputettaisi jos toisella elämäntaparemppa menossa.
“Ei pieni määrä mitään” “Kyllä ihminen vähän sokeria tarvitsee” Jne Jne.
Sokeriaddiktio voi olla tosi hankala ja itse olen verrannut pullan kantamista sokeriaddiktin nokan eteen samaksi kun kantaisi kaljapullon alkkikselle. Ongelma ei toki ole verrannollinen mutta addiktioita kumpikin, ja pahoja sellaisia.
Pienikin määrä aiheuttaa helposti sen että ottaa enempikin ja vaikka tolkku pysyisi niin pieni kaipuu kyllä varmasti herää.
Liiasta sokerista vieroittuminen ei toki tarkoita sitä että jotain ei saisi koskaan enää syödä. Mutta että asiaan saa järkeä, on usein paras kieltäytyä kokonaan riittävän pitkäksi aikaa. Sitten saattaa huomata ettei se sokerimoska olekaan ainoa makea asia 😉

Pullat pystyi vielä sietämään suhthyvin mutta suklaapalat oli tosi paha paikka. Ajatus seuraavasta punnituksesta ja itselle luvatusta sushiateriasta 70kg alituksesta, auttoi kestämään. Toki siihen sushiin on vieläkin aikaa, mutta ei se ainakaan lähene sortumalla suklaaseen..

Kesän ainokainen festaritapahtuma oli edessä. Kaljatelttaan missä esiintyjätkin tietenkin olivat, pyrittiin eväänä vesipullo ja proteiinijuomapullo. Kumpikin tietenkin avaamattomia jotta sanomista ei tulisi. Hämmästys oli jonkinmoinen kun vesipullo max. 0,5l sai olla, mutta proteiinit olisi otettu pois. Niinpä sitten poistuminen takavasempaan ja iltaevään kippaus etuaikaan, ettei protskut mene hukkaan festarin roskapöntössä..
Loppuilta sujui vedellä ja yhdellä proteiinipatukalla 🙂

20140808_214335

Viikon kahdeksan  ensimmäinen aamu alkoi ajatuksella “Jalkapäivän jälkeisenä aamuna tehty pyörälenkki saa ihmisen kävelemään kummallisesti.”

Selasin (taas) erilaisia blogeja hyvästä kunnosta, ravitsemuksesta, treenistä..
Mikä mahtaisi olla itselle paras tie, tapoja kun on useanlaisia. Ruokavalion tulee olla sellainen jota voi noudattaa vaikka loppuelämän.
Esim. Sami Sundvik vannoo maidottoman ja gluteenittoman puolesta. Ajatus kiinnostaa sikäli että asiat on hyvin perusteltu ja vaikken olekaan laktoosi-intolerantikko, niin jossain kohtaa pitää kokeilla maidoton ja gluteeniton vahtoehto. Miten se vaikuttaa olotilaan.
Tulevaisuudessa ainakin osan raejuuston puputuksesta voisi korvata jotenkin muuten.
Samoista blogeista löytyy myös vinkkejä tulevaan elämään. Miten tehdä järkevämpia valintoja.

Viikon 9 kohdilla 10 kilon kokonaispudotus kolistelee jo ihan nurkan takana. Ehkä jo ensi viikolla?
Kävin ties miten pitkästä aikaa kylillä farkut jalassa. Mahtava tunne että mahtuu taas muuhun vaatteeseen kun verkkareihin.
Ja valehtelisin jos väittäisin että matka on ollut kovin hankala. Kun ei ole.
Kyllä, vaaditaan päätös, sen pitäminen ja itsekuria mutta palkintokin on sen arvoinen. Ei kaikesta tarvi silti luopua mutta toki varsinkin kun painoa haluaa pois, pitää olla melko jämpti.

poro

Porofile käärittynä pekoniin eli todellinen herkkuhetki. Fiksu syöminen ei tarkoita hampaat irvessä kärvistelyä!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.