Yhtäkkiä kisoja tuntui olevan jokapuolella. Voimatreenistä täytyisi hissukseen päästä pitempiin ja kevyempiin sarjoihin, peruskuntokaudelle. Mutta mikäs sen houkuttavampaa kuin kisat lähellä eli Forssan Leenafit salilla.
Alunperin ajatus oli lähteä vain hakemaan kokemusta ja tehdä tulokset. Noh ei se päänuppi ihan niin toimi.
Lisäharmina alkoi tuntua siltä että syysflunssa olisi tuloillaan, vaikka aika hyvin ne on pystynyt välttelemään.

Kyykyn lämmittely ei tuntunut kovin hyvältä. Voimat oli vähän kateissa ja jaloissa tärinä. Eka satanen kuitenkin hoitui ok. Toinen 115kg meni juuri hyväksytyksi tuomariäänin 1-2. Harmittihan se. Viimeiseen yltiöpäisenä kokeilemaan uutta omaa ennätystä 125kg ja sinne jäi akka varmistajien pelastettavaksi. Ei tänään.

Penkki eteni suunnitellusti loppuun asti ja 3 viikkoa edellisen enkan jälkeen 77,5kg hyväksyttynä kisanostona oli tosiasia. Se tuntui tosi hyvältä se 🙂

Kuva; LF GYM, Forssa

Mave huolellisesti ja kaikki nostot ylös. Viimeisellä oma enkka 145kg tuntui jo sen verran, että joutui vedon jälkeen pötköttämään hetken seljällään.

Kuva; LF GYM, Forssa

Lopussa kiitos seisoi. Reshel pistein käydyssä kisassa jälleen nostot suhteutettiin kehonpainoon ja 337,5kg yhteistulos oli päivän naisten paras. Samoin kyykky, penkki ja mave olivat päivän parhaat, joten Leenafitin omistaja Leena Kastikainen ojenteli pussin toisensa perään ja vielä pokaalin.  Olihan se melkoinen päivä ja palkinnot aivan mahtavat! Iso kiitos Leenafitille!
Yleisöäkin oli ajoittain reilustikin. Tosin nostaessa se porukka häipyy silmistä. Tuttujen kannustus saattaa kuulua läpi hälinästä ja sitä kannustusta aina tarvitaan 🙂
Iso kiitos taas tukijoukot kisapaikalla Jani, Heli & Reima!

Päivän päätteeksi 😉