Viikko ja päivä polven tölvimisestä ja tässä on ehditty kävästä pari kertaa fysikaalisessa hoitelussa Tammelan Fysikaalisessa Hoitolaitoksessa (Kiitos Keijolle erittäin pikaisella aikataululla kintun kimppuun käymisestä!), magneettikuvissa ja ortopedilla..
Musta piti joskus tulla vapaaottelija. 😛 😛
Melko vähäisellä kotikutoisella treenaamisella ilmoittauduin muutama vuosi sitten aloittelijoiden kisoihin hyväksi katsomallani periaatteella “katotaan mitä tulee kun kotona makaamalla ei tuu ainakaan mitään ja on mitä vanhana muistella 😀 “.
No huonostihan siinä varmaan olisi käynyt, jos ei sitten omalaatuinen tyyli olisi hämännyt tarpeeksi. Treeni ja painon hilaaminen vähän alemmas meni kuitenkin kivasti ja usko hommaan oli luja.
Vuoden ekaksi voimanostokisaksi tuli sitten alkuvuoden muutosten jälkeen vasta Piikkiön FPO raw SM voimanostokisa.
Olihan siinä omat jännitysmomenttinsa ilmassa. Onko kehitystä tapahtunut sitten viime kisojen ja meneekö aloituspainot kohdilleen.
Jokainen kisa on oma lukunsa ja ihan eri asia kun nostella salilla. Monta muuttuvaa asiaa ja omilla äärirajoilla kun mennään voi moni asia mennä pieleen tai sitten osua just kohdilleen. Ei tätä opi kun kisaamalla 🙂 Siispä hommiin!
Kaksi viikkoa FPO voimanoston SM-kisoihin..
Mihinkäs se aika taas meni? Tässähän ollaan vielä ihan vaiheessa. Tai no, varmaan paremmassa vaiheessa kuitenkin kuin ekojen SM-kisojen suhteen mihin lähdettiin aika ex-tempore. Tosin ei niistäkään kisoista ole kuin 8 kuukautta jos paremmin ajattelee.
Ja sitten taas loppupeleissä ei sitä koskaan valmis ole kuiteskaan että näillä mennään, jälleen kerran 😛
Noin viikko ennen kisoja pitää heittäytyä laiskaksi. Tai siis pitäisi.
Ekojen kisojen aikaan se tuntui ihan mahdottomalta ajatukselta. Johan siinä ajassa rupsahtaa kokonaan ja tuloksesta tippuu kymmeniä kiloja. Lue loppuun
Niihän siinä sitten kävi että huilaamattomuus alkoi vähän kostautua.
Testailtiin uutta ohjelmaa, mutta seuraamuksena melkonen särky käsissä ja fiilis ettei tästä nyt oikke tule mitään. Noususuunnassa vaan oma paino ja se nyt ei ihan ollut tarkoitus.
Tammikuun alussa käytiin vielä kyykkäilemässä Forssan Vesihelmessä mitä mainioimmassa seurassa saamassa myös vinkkejä tulevaan ja tulihan sieltä myös kehotusta siihen lepoon.
Kyllä se itselläkin kävi mielessä mutta sehän on laiskottelua..
Löysempi treenipäiväkin on laiskottelua you know.. Lue loppuun
Mikä kuvassa vikana? Vastaus selviää kun luet eteenpäin.
“Mahtaako siitä mitään hyötyä olla mutta kokeillaan nyt kun on kerran lähelläkin tarjolla.”
Tällä ajatuksella lähdin testaamaan Kalevalaista jäsenkorjausta Ahoniemen Teijan luokse Urjalan aseman perukoille. Ensimmäisen kerran reilu vuosi sitten.
Isoin ongelma tuolloin olivat reidet, jotka olivan niin kireässä kunnossa että rappusten nouseminen ja kaikenlainen kyykkäämistä etäisestikin muistuttava liike aiheuttivat jatkuvaa kipua reisiin ja polviin. Ja noihin aikoihin en siis edes tehnyt voimaharjoittelua, en tiedä olisiko se edes ollut mahdollista. Lue loppuun
Sieltä se flunssa paukahti huolella heti Leenafitin kisojen jälkeen. Oli se vähän odotettavissakin toki. Pidin kaverin pakolla poissa ja stressin lauetessa saalis oli helppo. Siispä lepoa ja lepoa ja sovittujen menojen perumista.
Forssan kisoissa esitetty kutsu seuraaviin kisoihin viiden viikon päähän tuntui aika kaukaiselta asialta. Salin sijaan nautiskeltiin luonnosta 🙂 Lue loppuun
Fiilis Paimion jälkeen oli aika epätodellinen. Oli se sitä Rovaniemenkin jälkeen, mutta Paimio oli se alkuperäinen suunnitelma ja asia mihin tähdättiin.
Lyhyellä ajalla olin ylittänyt itseni moninkertaisesti. Niin fyysisesti kuin henkisesti ja monelta kantilta. Edelleen toki muiden avustuksella, sitä ei pidä unohtaa. Se on tosi tärkeä asia ettei ole yksin. Saa neuvoja, tukea ja tsemppiä tekemiselleen. Lue loppuun