Pätkähtipä päähän sitten tätäkin lajia kokeilla. Eli ns. sotkupenkki jolloin suoritus tapahtuu ilman apua jaloista, jalkojen ollessa penkin yläpuolella koukussa.
Kinttuleikkurin jälkeenhän penkkipunnertelu oli hyvän tovin epämäräistä jalkojen ilmassa roikottelua tai jonkun tuen päällä lepuuttamista, koska taittaa ei saanut. Eli vallan omalaatuista touhua.
Koskapa ihan naapuriin oli tuloillaan SVRYn kisat niin sinne sitten testaamaan. Jännitysmomentti nyt oli lähinnä taipuuko jalka jo johonkin säntilliseen asentoon ilmassa ja pysynkö penkillä. On tuo tasapaino siinä hommassa ollut vähän hakusessa.

Naisten kisapaino toistoissa on 2/3 kehon painosta ja kesäpossu kunnossa hieman joutui nälkää näkemään ettei tankopainoksi tullut vieläkin enempi kuin 50kg.
Ennen kisaa en kertaakaan kokeillut montako toistoa ”sotkupenkkiä” 50 kilolla irtoaa. Toki tein toistoja sitä pienemmällä ja isommalla. Oma lisänsä oli myös merkkistoppari jolla oli tarkoitus valvoa käsien ojentumista. Siinä kisaa seuratessa tuli kyllä huomattua ettei se stopparikaan ole koko totuus ja sittemmin säännöistä koko kapistus poistuikin.

Ensimmäistä kertaa osallistuin nyt siis myös ADT valvonnan alaisiin kisoihin ja edustin Huittisten Voimailijoita, jonka jäseneksi kesäkuulla liityin. Jatkossa myös voimanostoskabat kilpailen SVNL/ADT alaisissa kisoissa HuiVon jäsenenä.

Video itse suorituksesta. Kuten näkyy ei se tipahtaminen ollut ihan kovin kaukana 😛 Sarja oli -80kg oman painon ollessa 73,9kg.

Ennen kisaa tuumasin että 20 toistoa olisi syytä tulla. 25 olen tyytyväinen ja siitä yli on bonusta. No jäätiin sitten siihen 25 tällä kertaa. Oman sarjan eka ja kokonaiskisan toka oli lopputulos. SVRYn luokan -80kg rankinglistalla sijoitus on tämän kisan jälkeen 2.

Kisat oli oikein kivasti järkätyt Punkalaitumen Jyryn toimesta ja hienot palkinnot myös. Oikein mukava lajikokeilu oli tämä 🙂