Vuosi lähentelee loppuaan. Tässä kohtaa on siis mainio paikka tehdä pieni katsaus menneeseen 🙂

Erityisen kiitollinen olen siitä, että vuoden sai treenata aikalailla ehjänä ja terveenä. Polvi muisti kiukutella aina välillä, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä. Muitakaan kummempia terveysjuttuja ei ollut. Sekään ei ole aina ollenkaan itsestäänselvää.
Kiitollinen olen myös kaikista uusista tuttavuuksista vuoden mittaan, hienosta seurasta kisapaikoilla ja treeneissä. Janin ja ystävien tuesta kisoissa ja treeneissä 🙂

Mahtavat yhteistyökumppanit vuoden mittaan mahdollistivat paljon, iso kiitos heille!

Urjalan kunnan keväällä auennut uusi kuntosali oli askel parempaan. Varusteissa on hieman toivomisen varaa voimanostajan näkövinkkelistä katsoen, mutta melkoisen vapaat treeniajat on iso plussa.  Elämää ei tarvi enää järjestää tiettyjen treenikellonaikojen mukaan, saatikka välttämättä ajella naapuripaikkakunnalle treenaamaan.

Kisavuosi startattiin ensimmäisessä SVNL voimanosto SM kisassani, Masters SM Kankaanpää.
Startti ei ollut paras mahdollinen. Heti eka kyykky tuotti päänvaivaa ja sotki vähän koko paletin heti alkuun. Kisa saatiin kuitenkin räpiköityä läpi, joskin tulokset olivat melkoinen pettymys usean hylätyn noston takia. Tuloksena SM hopea ja Yt; 315kg.

Seuraavaksi maaliskuulla Ylöjärvelle kansalliseen SVNL voimanostoon, joka sujuikin hitusen paremmin kuin masters SM. Ytn ollessa 335kg, hyvin pitkästi pikku hiljaa paranevan kyykkytuloksen takia.

Raumalla kisaltiin SVRYn kansallinen toistovoima- ja maksimikisa huhtikuulla.
Yllätyksenä sain hetkeksi nimiini toistovoimapunnerruksen SEn. Ja maksimivoimapenkissä nousi kivasti kolme nostoa ja oma ennätys. Hieno päivä hieman takkuilleen alkuvuoden jälkeen 🙂

Laitilassa kisattiin seuraavaksi SVNL kansallisessa voimanostossa.
Odotuksia oli paljon ja kaksi ekaa lajia menikin ihan putkeen. Penkistä nousi myös uusi oma ennätys. Mave sen sijaan karahti pahemman kerran kiville, mikä vähän nollasi muuten hyvää päivää. Yt:ksi tällä kertaa 342,5kg.

Hieman kiemuraisen polun jälkeen päästiin kuin päästiinkin Penkin EM kisoihin Ylitorniolle elokuussa.  Sijoitus EM-3. Harmillisesti kakkossija tyssäsi epäonnistuneeseen 85kilon nostoon, mutta kokemuksena ensimmäinen IPF KV kisa oli aivan mahtava.
Pääsin myös elämäni ensimmäiseen ADtestiin Ylitorniolla. Kokemus sekin 😛

Heti EMn perään käytiin Punkalaitumella SVRYn kansallisessa maksimipunnerruskisassa. Ja kunto lie oli paremmin kohdillaan kuin Ylitorniolla, kun penkistä nousi uusi  oma “sotilaspenkki” ennätys 80kg, ja tuntui vielä suht helpolta.

Syyskuulle matkattiin Hämeenlinnaan SVRYn maksimipunnerrus SM kisaan. Jälleen hopea karkasi käsistä epäonnistuneeseen 85 kilon yritykseen ja tuloksena SM pronssia.

Kisavuosi päätettiin SVNL penkki SM kisaan Tammisaareen, josta tuloksena vuoden ensimmäinen SM kulta, tuloksella 80kg. Isompaakin nostoa piti päästä yrittämään, mutta se ajatus kaatui jo toiseen epäonnistuneeseen nostoon. Kunto ei sitten hyvin menneen treenirupeaman jälkeen ollutkaan taas kohdillaan.

Kisoja siis kertyi loppuviimein ihan runsaasti, mutta penkkipainotteisesti. Luulen että se hieman sotki voimanostotreeniä, sillä kaikkea vaan ei voi treenata täysipainoisesti, jos tähtäin on erityisesti johonkin lajiin ja tässä kohtaa erityishuomiota vaati penkki. En ole kuitenkaan mikään penkkispesialisti ja lahjakkuus, joten polku oli vähän tahmaista. Jospa ensi vuonna tulokset lähtisivät paremmin nousuun 🙂
Toki kokeneen valmentajan puute on aika iso miinus. Nyt mennään aikapitkästi erehdyksen, korjaamisen ja oppimisen polkua. Toki se polku on hyvin antoisa myös, kunhan ei jää liiaksi märehtimään epäonnistumisia ja kunnon ajoituksen ketulleen menemisiä 😛

Muutoin elämässä oli ylä- ja alamäkeä, niinkuin varmasti kaikilla. Huumorilla ja mahdollisimman positiivisella asenteella on kuitenkin hyvin päästy etiäpäin.

Keväällä käytiin kuntavaalit, joissa olin ehdokkaana. Valtuustopaikka jäi kuitenkin saamatta.

Oman seuran aikido / kuntopotku / toiminnalliset treenit on pyörineet aktiivisesti koko vuoden ja meillä on ollut mahtava treeniporukka, jolle ilo vetää treeniä. Kiitos heille aktiivisuudesta. Ilman teitä ei olisi meidän seuraa 🙂

Mitäs sitten 2018? Katsasta suunnitelmat täältä –> 2018