5.5.2017 sain tiedon valinnastani klassisen penkkipunnerruksen EM-kisoihin Ylitorniolle.
Ehdin siitä iloita täällä blogissakin  kunnes..

18.5.2107 putkahti mailiini Suomen voimanostoliitosta postia otsikolla “Kurinpitosääntöjen mukainen kuuleminen”.

Tuosta päivästä alkoi melkein kahden kuukauden mittainen epätietoisuus siitä olenko mukana maajoukkueessa vaiko enkö.
Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös saapui lopulta 11.7. ja vihdoin nimeni joukkueessa varsinaisena nostajana oli paikoillaan 18.7. Eli vain  hieman reilu kolme viikkoa ennen kisoja.

Voin siis todeta, että ei valmistautuminen kisaan mennyt mitenkään oppikirjan mukaisesti, mutta päätavoite eli maajoukkue ja kisaaminen nyt tuli kumminkin täytetyksi.

Mistä nyt sitten oli kyse.

Aloitin kisaamisen pari vuotta sitten tietämättä eri liitoista tai ylipäänsä kisaamisesta yhtään mitään. Kävin katsomassa Salon MM-kisoja, päähän iskostui ajatus kokeilla itsekin kisa – ehkä kaksi. Miten se tapahtuu?
Tutkittuani asiaa netistä päädyin helpoimpaan vaihtoehtoon.
Se tarkoitti pientä maksua liitolle (FPO) ja kisaamaan.
Toinen löytämäni vaihtoehto (SVNL) vaati koko vuoden lisenssimaksun (elettiin loppukesää tässä kohdin) ja ko. liiton alaisen seuran jäsenyyden. Tämän päälle 3kk karenssi ennen kisaamista. Totesin, että se vuosi siis ylipäänsä menisi ohi tuossa toisessa liitossa. Enkä edes tuntenut ketään ko. liiton nostajaa tai seuraa mihin liittyä.
Halusin kuitenkin päästä asiaan heti enkä “joskus ensi vuonna”.

Tämä oli siis virhe. Tietämätön ei saa olla, olen sittemmin kuullut. Eikä se ole peruste ettei tiedä.
Eli minun olisi tässä kohtaa pitänyt tietää tuon toisen liiton, eli SVNLton, olennaiset erot verraten muihin liittoihin. Olisi pitänyt tuntea ko. liiton säännöt ja niiden seikkaperäiset tulkinnat, sekä kattojärjestö IPFn säännöt. No en tiennyt, vaikka siis olisi kuulemma pitänyt. En kuitenkaan usko että olen ainoa tietämätön.
Minun olisi myös pitänyt vuonna 2015 tietää, että voimailu- ja kisainnostus on tullut jäädäkseen. Ja että vuonna 2017 omaksikin yllätyksekseni olen siinä kunnossa, että olen pääsemässä Suomen voimanostoliiton maajoukkueeseen.
Minun olisi myös pitänyt ymmärtää liittojen välinen iso ero dopingiin ja testaamiseen liittyen. No en ymmärtänyt, ennenkuin asia minulle pikku hiljaa alkoi valjeta ja päätin että haluan itse kisata testatussa liitossa.
Oletin tämän siirtymiseni olevan hyvä asia, mutta lähinnä tunsinkin että minusta tehtiinkin vain syyllinen dopingiin kun olen “urani” muualla aloittanut. Syyllinen kunnes toisin todistetaan?
Pitäisi kuitenkin muistaa ettei todellakaan ainoa syy liittovalintaan ole kaikilla se doping. Eikä voi todellakaan sanoa, että toisissa liitoissa kaikki douppaa ja ainoa puhdas on IPF/SVNL. Kumpikaan asia kun ei pidä paikkaansa. Jälkimmäisen todistaa tapahtuvat käryt. Eli systeemi toimii ainakin osaksi ja hienoa tietenkin niin.

Johtuen siis menneisyydestäni, mitä en ole mitenkään salannut, sain heti kohta maajoukkuevalintauutisen jälkeen tiedon, että minusta oli raportoitu Suomen voimanostoliiton hallitukselle ja minun piti antaa asiasta selvitys.

Selvisihän se raportoijakin aika varmuudella loppu peleissä. En voi ymmärtää motiivia enkä kaksinaamaisuutta asian käsittelyn aikana. Mutta ehkäpä hän sai haluamansa. Tai ehkäpä ei kun minut palautettiin maajoukkueeseen. Ikävää toimintaa joka tapauksessa.

Antamani selvitys ei tietenkään kelvannut ja minut poistettiin maajoukkueesta vuoden 2017 loppuun asti.
Päädyin liiton mustalle listalle, jossa oli kanssani kourallinen muitakin nostajia.
Osalla kielto edelleen, osalla mennyttä jo vuosia sitten. En tiedä millä perustein sinne oli päässyt, koska entisiä kilpakavereita toisista liitoista nostaa nyt Suomen voimanostoliitossa, mutta ei he kaikki listalla olleet. Osa toki oli. En edes tiedä onko nimeni listaaminen johonkin mustaan listaan ihan lakien mukaista. Toivon, ettei vastaavia listoja ole enää muita..

Koska oma oikeustajuni soti pahasti asiaa vastaan, halusin tarkistuttaa päätöksen ylemmällä taholla. Eli Urheilun oikeusturvalautakunnassa.

Isoimmat epäkohdat:
-En voinut ymmärtää miten Suomen voimanostoliiton säännöt ovat voineet koskea minua aikana jolloin en ole ollut liiton jäsen.
-Mistään ei löydy kohtaa etteikö muualla, ennen Suomen voimanostoliiton jäsenyyttä, nostanut olisi maajoukkuekelpoinen.
-Jäsenyysaikanani olen täysin noudattanut Suomen voimanostoliiton sääntöjä, enkä ole jäsenyysaikanani tietenkään kilpaillut muissa liitoissa.
-Olen ollut 3 kuukauden kisakarenssissa kuten kaikki uudet nostajat

Näihin perustaen halusin siis tarkistaa miten asiat oikein ovat.

Ja Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös sittemmin siis kumosi poiston maajoukkueesta.

Päätös tästä linkista; Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös 16/2017

Matkan valmistelu Ylitorniolle saattoi vihdoin alkaa..

Kaikkineen asia oli ikävä, stressaava ja kulutti runsaasti aikaa ja energiaa, mutta periaatteen vuoksi se oli käytävä läpi.
Useiden asiaan liityvien asiakirjojen parissa minua auttoi suuresti erinomainen yhteistyökumppani ja ystävä Satu Wirén. Suosittelen lämpimästi Sadun asiantuntemusta, kannattaa tsekata sivut!

Käräyttelykulttuurin, tuomitsemisen ja jäykkyyden sijaan toivoisin liiton toiminnassa luottoa liiton omiin testeihin ja että nostajat toivotetaan tervetulleeksi testatun toiminnan ja Suomen voimanostoliiton pariin, menneisyydestään viis.
Syitä valita liittojen välillä on paljon muitakin kuin testit / testaamattomuus. Kuten oli minullakin. Uudistumisen paikka ja iloisempi ilmapiiri voisi auttaa yhä useampia uusia nostajia valitsemaan oikein heti alkuun?

Sikäli kun asiassa on kysyttävää, kannattaa kysyä minulta. Tiedän, että ihmeellisiä versioita ja käsityksiä aiheesta on ollut liikenteessä. Ihan turhaan.